Labyrintista puhuttaessa on hyvä aloittaa erottamalla kaksi asiaa toisistaan. Sokkelo ja labyrintti eivät ole sama asia. Sokkelossa polku haarautuu. Kulkijan on tehtävä valintoja, ja hän voi päätyä umpikujaan. Klassinen labyrintti on yksipolkuinen. Siinä ei tarvitse ratkaista, mistä pitäisi kääntyä. Kun astuu sisään ja seuraa polkua, se vie keskustaan. Siksi labyrintissa ei oikeastaan voi eksyä. Silti…
Kun ihminen katsoo ympyrää, spiraalia tai mandalaa, hän ei välttämättä ajattele psykologiaa. Silti muodot alkavat helposti saada merkityksiä. Ympyrä voi tuntua suojaavalta tai rajaavalta, spiraali viittaa liikeeseen ja mandala vie katseen keskukseen. Muodolla ei tietenkään ole kaikille samaa psykologista merkitystä, mutta juuri siksi symbolit ovat kiinnostavia. Ne antavat kokemukselle hahmon ilman, että kaikkea tarvitsee määritellä.…
Pohdin ympyrän, spiraalin ja mandalan merkitystä jo kirjoittaessani vuosi sitten kirjaani Luonnon hengitys – kehollinen matka luonnonkiertoon. Kun katsoo ympärilleen luonnossa, alkaa huomata muotoja, jotka toistuvat hämmästyttävän monissa mittakaavoissa. Veteen putoava pisara synnyttää kehän. Puun vuodet asettuvat renkaiksi. Saniaisen lehti kiertyy spiraaliksi, samoin monet simpukankuoret. Kukan terälehdet järjestyvät keskuksen ympärille. Joen uoma mutkittelee maiseman halki,…
Yhteyden saaminen ympäristötoivoon on ollut tärkeä kokemus. Toivo on jotain, jota haluan vahvistaa ja jota kohti pyrin. Itselleni on luontaista etsiä toivoa uutisista, keskusteluista ja kirjoituksista. Toivon synnyttäminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista eivätkä samat asiat puhuttele kaikkia. Muistan hyvin hetken, jolloin tulin ensimmäisen kerran tietoiseksi ympäristötoivosta. Siihen ei vaikuttanut saamani uusi tieto, eikä se, että…
Pohdin aiemmin sitä, miten ympäristötunteet eivät jätä minua rauhaan. Tunnemme ympäristöä, luontoa, ilmastonmuutosta ja luontokatoa kohtaan monenlaatuisia tunteita. Toisinaan pyrimme yksinkertaistamaan vähän liikaakin, kun puhumme tunteista. Tunteita voidaan hahmottaa myönteisinä ja kielteisinä, miellyttävinä ja epämiellyttävinä, hyvinä ja pahoina. Ympäristötunteet -kurssilla huomasin ajattelevani, että myös näistä tunteista saatetaan toisinaan puhua yksinkertaistaen, ikään kuin olisi ”hyviä tunteita”,…
Olen viettänyt kuluneen vuoden aikana paljon aikaa pohtien suhdettani luontoon ja ympäristöön. Suuri osa ajasta kului kirjoittaessani hiljattain ilmestynyttä kirjaan Luonnon hengitys – Kehollinen matka vuodenkiertoon. Kirjan viimeistelyn aikoihin ilmoittauduin muutamille kursseille eri opinahjoissa. Aloitin Luontoperustainen hyvinvointi -kurssilla Turun yliopistossa. Sieltä jatkoin Seinäjoen AMK:n Green Care -palvelut ja -yrittäjyys -koulutukseen. Viimeisin kurssini on ollut Panu…
Kun kirjoitin Luonnon hengitys -kirjaani viime kesänä ja syksynä, olin viikko kaupalla epätavallisen huokoisessa ja janoisessa tilassa, alttiina lehtikirjoituksille, televisio-ohjelmille, artikkeleille, kirjoille ja ihmisten puheille. Näin ja kuulin kaikkialla jotain, joka liittyi aiheeseeni. Se oli inspiroivaa, mutta toisaalta aika kuormittavaakin. Tiedostin, että jonnekin pitää laittaa piste, eikä koko universumia voi syleillä. Lähetettyäni käsikirjoituksen tilanne hieman…
Uusi odotuttaa itseään Alkuvuosi ei ole vain uuden alkua, vaan vuodenkierrossa oleva välitila. Kevät ja kasvu antavat vielä odotella itseään. Kun mikään ei oikein alakaan, keskeneräisyys tuntuu lähes käsin kosketeltavalta. Joillekin se tuottaa pettymyksen – kun uusi ei ihan vielä alkanutkaan ja pysähtyneisyys vain jatkuu. Sen sijaan, että ihminen olisi kokemuksesta oppinut tämän ja muistaisi…
Ihana, kamala joulu – miksi joulu herättää niin paljon tunteita? Joulu on monille vuoden tärkein juhla, mutta yhtä monelle myös vaikein. Jo lokakuussa alkava joulusesonki koristeluineen ja kaiuttimista yllättäen soivine joululauluineen voi nostaa pintaan tunteita, joita ei muulloin tule kohdanneeksi. Joulu koskettaa syvältä – joskus hellästi, joskus kipeästi. Elämäntilanteet eivät kysy kalenteria. Jos parisuhde on…
Olen kirjoittanut aiemmin suhteestamme pimeään – siitä, miten pimeän pelko usein juurtuu varhaisiin kokemuksiin ja miten hermostomme kantaa näitä muistoja vuodenaikojen vaihtuessa. Tällä kertaa haluan katsoa pimeyttä toisesta suunnasta, ei niinkään pelon tai oireiden, vaan rytmin, levon ja mahdollisuuden näkökulmasta. Syksyn tullen olen aina tuntenut helpotusta – vihdoinkin saa vain olla. Olen kuitenkin seurannut läheltä…

045 677 5599
minna.martin@outlook.com
Hengittävä mieli Oy
Y-tunnus: 2675985-9